keskiviikko 27. helmikuuta 2008

Eläinlääkärin kanta-asiakkaat

Jälleen käynti eläinlääkärillä... Syömättömyyden syyksi selvisi kurkkukipu ja verinen pissa kertoili, ettei eturauhasvaiva ole vieläkään parantunut. Ihania tyttöjen hajuja siis riittää yhä tai sitten keväisen navakka tuuli on päässyt kylmettämään. Ystävällinen lääkäri kehoitti harkitsemaan kuitenkin sterilointia, jolloin ainakin toisesta vaivasta päästäisiin. Ihme kyllä, rankoista leikkauksista, röntgenkuvauksista ja ikävistä tutkimuksista huolimatta karvainen kaverimme on aina reippaana hönkäämässä klinikan ovesta sisään ja on lääkärin kanssa kuin ylimmät ystävät. Silti sydänalasta vihlaisi kun heltyneenä seurasin koiran touhotusta eri tutkimusten välillä. Se näytti aivan uuden lempinimensä mukaisesti pieneltä (Maija) mehiläiseltä joka innokkaana surraa ja pörrää ympäriinsä vailla huolen (tai järjen) häivää. Onneksi se ei osannut murehtia emännän lailla taas yhtä lääkärikäyntiä eikä kipeä kurkkukaan näyttänyt vaivaavan.

Koska rakkaalla lapsella on monta nimeä, ei mehiläinenkään ole Pelen ainoa. Pele, eli Peltsi, Lupsu, Nappula tai Koira taitaa olla onnellisen sekaisin todellisesta kutsumanimestään. Nakerreltuaan kauttaaltaan puisen olohuoneen pöytämme, pyyhittyään puuroisen kuononsa sohvaan tai muuten vaan töllön töiden jälkeen se on saanut kuulla olevansa myös Termiitti, Paukku-Pate, Pieru-Pete, Pönttö Pöndeksi tai Talebaani. Ehkäpä se tunnistaa myös hellittelynimet Pellervo, Mussu, Mussukka, Mamin ihan oma, Veltto makaroooooni ja ne kymmenet muut, jotka eivät nyt tule edes mieleen.

Makuuhuoneen remontti muuten etenee vauhdilla: tapetti on jo valittu ja tilattu, tänään on verhojen vuoro! Hyvähyvä!!

Ei kommentteja: