torstai 28. lokakuuta 2010

Reissutuliaiset

Ehdimme ostaa syöttötuolin ennen kuin innostuimme tutustumaan sormiruokailuun sen tarkemmin ja päädyimme kenties sen kannalta katsoen vääränlaiseen ratkaisuun. Stokken TrippTrapp on tietysti ihanan monikäyttöinen ja kaunis katsella, tukeva ja laadukas, mutta ei missään tapauksessa käytönnöllisin sormiruokailijalle. Ruoka olisi kätevintä saada lapsen helposti saataville esim. syöttötuolin kiinteälle tarjottimelle, lähelle lasta. Pöydälle tarjoiltu ruoka putoaa helposti vahingossa lattialle (vaikka sitä siis mätetään ruokailijan toimesta tahallaankin), kierii ja vierii karkuun ja tietysti sotkee aivan koko pöydän pienen ruokailijan käsittelyssä. Miehen isyysvapaalla tehdyltä Helsingin reissulta löysimme niin ikään Stokken valmistaman pöytään kiinnitettävän reunuksellisen alustan, jota nyt muutaman päivän olemme testailleet. Ja kätevältähän se vaikuttaa! Ainoastaan alustan kuvat tuntuvat välillä tyttöä hämäävän, ruokaa kun saattaa olla vaikea erottaa kirahvin korvista tai kilpikonnista. Järeiden imukuppien ansiosta alusta pysyy myös hyvin paikoillaan (mitä yksikään imukupillinen lautanen, joita olen kokeillut ei tee) ja lapsen kasvaessa kuvia on myös vaihdettavaksi asti, yhteensä kuusi kappaletta.

Reissussa ollessa syötin tytölle suurimmaksi osaksi soseita, sillä en viitsinyt alkaa kyläpaikassa kauheasti mitään kokkailemaan ja sotkemaan. Kaupungille oli helppo ottaa purkki mukaan, lämmittää ja syöttää. Onneksi meillä sekatekniikka toimii yhä ja tyttö suostuu syötettäväksi, sillä aivan herkkua hänestä soseet eivät ole. Kotiin palattuamme porkkanan palaset maistuivat jääkaappikylminäkin ja ruokaa on oikein ahmittu. Ei siis epäilystäkään millä linjalla tytär haluaa pysytellä :)

Ei kommentteja: